Pitkästä aikaa hieman eloa tähänkin blogiin!
Opintoni liikunnanohjaajan AMK-tutkinnossa etenevät hurjaa vauhtia.
Vuoden päästä olisi tarkoitus valmistua.
Olen aloittanut opinnäytetyöprosessini ja mikä olisikaan parempi idea kuin yhdistää aiempi osaaminen pintakäsittelyalalta nykyiseen liikunta-alan osaamiseen. Järjestän siis opinnäytetyöni puitteissa teollisen pintakäsittelyalan opiskelijoille työkykyä ylläpitävää toimintaa ensi keväänä, mutta tästä myöhemmin lisää 😉
_______________________________
Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 1
Työliikkeet
Ajattelin nyt päivittää tänne vuoden takaisen Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raporttini, joka liittyy siis automaalarin työergonomiaan. Tehtävänantona oli valita joku ammatti ja tarkastella sen työergonomiaa ja kuormittavia tekijöitä. Halusin ottaa työn alla automaalarin ammatin tarkasteltavaksi, sillä kuormittavia tekijöitä löytyy paljon ja itseltäni löytyy myös omakohtaista kokemusta aiemmasta työelämästä.
Tästä blogista löysin monia hyviä kuvia havainnollistamaan mm. automaalarin kuormittavia työasentoja ja -liikkeitä 😁
Raporttia varten haastateltiin yhtä automaalaamossa kyseisellä hetkellä työskentelevää henkilöä, sekä muutamia teollisen pintakäsittelyalan kouluttajia:
"Kouluttaja nro. 1 on työskennellyt pintakäsittelyalalla 20 vuotta, josta viimeiset 10 vuotta kouluttajana. Kouluttaja nro. 2 on työskennellyt viimeiset 5 vuotta kouluttajana."
Sen lisäksi automaalarin työn kuormittavia tekijöitä pohdittiin yhdessä teollisen pintakäsittelyalan opiskelijoiden kanssa.
Oma kokemus automaalarin kuormittavista työliikkeistä:
Omasta kokemuksestani voisin väittää, että automaalarin ammatti on hyvin fyysinen ja vaatii hyvää kuntoa. Monesti esimerkiksi pohjatöitä käsituella hioessa hiki nousee auttamatta pintaan ja olkavarren lihakset väsyvät. Joskus työpäivien jälkeen lihaksissa todella tuntui, että töitä oli tehty. Toisaalta itse kyllä pidin tunteesta, että työpäivän jälkeen on aivan poikki ja kaikkensa antanut, mutta ongelmia syntyy kun lihaksey eivät enää palaudukkaan työpäivien rasituksesta.
Olen toiminut nyt reilu 2 vuotta päätoimisena opiskelijana, mikä tarkoittaa paljon luennoilla istumista ja iltaisin raporttien kirjoittamista tietokoneella. Vaikka liikuntaa vapaa-ajalla harrastankin, niin fyysinen aktiivisuus ei ole mitään verrattuna automaalaamossa työskentelyyn. Kävin viime kesänä touhuilemassa muutaman kuukauden automaalaamossa ja voi mikä shokki se olikaan keholle. Vanhat työtavat muistuivat nopeasti mieleen, mutta yhtäkkinen työpäivän tuoma rasitus koitui ongelmaksi etenkin olkapäilleni. Olkapäät vihloittelivat aiemminkin (ehkä "aggressiivisesta" käsillä seisomisen harjoittelusta johtuen), mutta yhtäkkinen rasitus pahensi tilannetta. Muutamat työviikot selvisin täysin buranan ja voltarenin voimalla. Kesän tiimoilta keksin aiheeni opinnäytetyöhöni ja edelleen puolivuotta myöhemmin olkapäiden kuntoutusprosessi jatkuu... 😅
Tässä päivityksessä siis automaalarin kuormittavista työliikkeistä sekä muutamia ergonomisia ratkaisuja.
_______________________________
Työtehtävien kuormittavat työliikkeet
Automaalauksen työprosessit vaativat työntekijältä kädentaitoja ja työ on hyvin fyysistä. Työtehtävistä etenkin pohja- ja maalaustyöt vaativat tekijältään fyysistä kuntoa. Esimerkiksi pohjatyöskentelyn hiontaliikkeet ja hiomakoneen pitely, sekä maalaustyössä maaliruiskun kannattelu ja vakaa sivuttaissuuntainen liikuttelu suhteessa maalattavaan kappaleeseen vaativat tekijältään ylävartalon dynaamista ja staattista lihastyötä.
Dynaamisessa lihastyössä lihas supistuu ja rentoutuu vuorotellen. Rentoutumisen aikana lihakseen tulee uutta verta sekä happea ja ravinteita, jolloin lihas jaksaa työskennellä pidempään väsymättä. Staattisessa lihastyössä lihas työskentelee yhtäjaksoisesti jännittyneenä. Tällöin lihaksen verenkierto heikkenee ja lihas ei saa riittävästi happea eikä ravintoaineita. Aineenvaihdunnan tuotteet kertyvät lihakseen, ja lihas väsyy ennenaikaisesti. (Sillanpää 2009, 107.)
Työliikkeet vaihtelevat riippuen korjattavasta kohteesta ja työtehtävästä. Kuormittavia työliikkeitä ovat kädet koholla työskentely, ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet, sekä ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot.
Toistotyö
Automaalarin työvaiheista etenkin hionta- ja ruiskutustyö ovat toistotyötä. Hionta- ja ruiskutusliikkeissä nivelet eivät aina pysy ”mukavuusalueella” ja työvaiheet pitävät sisällään samana toistuvia työliikkeitä. Työvaiheet vaativat usein olkavarsien kohottelua ja ranteiden kääntö- tai kiertoliikkeitä.
 |
| Auton kyljen ruiskutustyö: Ruiskutustyössä ja pystypintaista työkohdetta, esimerkiksi auton kylkeä, työstettäessä käsiä ja työvälineitä tulee kannatella lihasvoimin. |
Lihasten jatkuvan jännittämisen ja staattisen työn haittoja ovat lihasten nopea väsyminen, lihasten kovettuminen, lihasten kipeytyminen ja lihassäryt (Lihastyö, Työterveyslaitos.). Auton kattoa työstettäessä työskentely tapahtuu usein kädet koholla. Kädet koholla työskentely kuormittaa niska-hartiaseutua ja olkavarren lihaksia (Maalari: fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014).
 |
| Ruiskutustyö olkavarsi koholla: Ruiskutustyössä kuormittavia tekijöitä ovat olkavarren kohoasennot ja ranneliikkeet |
Sen lisäksi maalaus vaatii jatkuvaa maalisumun määrän kontrollointia sormilla, joko puristamalla maaliruiskun liipasinta tai hellittämällä puristusta liipaisimesta. Ranteiden ja sormien lihasten toistuvat työliikkeet ja staattiset asennot aiheuttavat lihaskuormitusta ja ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot kuormittavat niveliä. (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014.) Epäergonomisten työliikkeiden seurauksia ovat yläraajojen väsyminen, yläraajojen puutuminen, yläraajojen kiputilat ja yläraajojen rasitussairaudet (Työliikkeet, Työterveyslaitos 2010).
Työliikkeiden suuri toistuvuus, käden suuren puristusvoiman käyttö ja ranteen taipuneet asennot voivat altistaa jännetupen- ja jänteenympärystulehdukselle. Kylmälle altistuminen lisää sairastumisen vaaraa. Jatkuvat voimaa vaativat ranteen ja sormien koukistus-ojennusliikkeet ja kyynärvarren kiertoliikkeet ovat riskitekijöitä sivunastatulehdukselle. Jatkuva käden suuren voiman käyttö, ranteen ja käden toistuvat liikkeet, ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot, sekä mahdollisesti käden pinsettiote ja tärisevien työkalujen käyttö voi altistaa rannekanavaoireyhtymälle. (Yläraajan yleisimmät rasitussairaudet. Työterveyslaitos 2014.)
Kuvat: Työliikkeet, Työpaikan ergonomian tarkastusohje. Työterveyslaitos
Nostotyö
Automaalarin työtehtäviin voi kuulua myös käsin tehtävät nostotyöt. Tämä tarkoittaa raskaiden taakkojen, kuten painavien auton osien tai maalipurkkien, nostelua ja siirtelyä paikasta toiseen. Painavien taakkojen käsittelyssä tulee ottaa huomioon hyvä nostotekniikka ja käyttää mahdollisuuksien mukaan apuvälineitä, esimerkiksi liikuteltavia työtasoja ja telineitä, joiden avulla työkohteiden ja materiaalien siirtely helpottuu. Väärä nostotekniikka kuormittaa selkää ja yksikin väärin tehty raskas nosto voi aiheuttaa pysyvän vamman (Nostotyö, Työterveyslaitos 2015).
Työterveyslaitoksen mukaan 25 kg on taakka, jonka pystyvät lähes kaikki miehet ja 2/3 naisista nostamaan hyvässä nostotilanteessa (sopivat kädensijat, taakan sopiva korkeus, taakka lähellä vartaloa, riittävästi tilaa). Alle 18-vuotiaille nuorille miehille enimmäisraja on 20 kg ja naisille 15 kg. (Lihastyö, Työterveyslaitos 2010.)
Seisomatyö
Automaalarin työprosessit on usein tehtävä seisten ja seisomapintana on usein betonilattia tai maalauskammiossa metalliritilä. Seisominen on välttämätöntä, kun tarvitaan suurta voimaa, työssä on liikuttava paljon, tarvitaan laajaa ulottuvuutta tai työkohteen näkeminen ei ole muuten mahdollista. Seisomatyön haittoja ovat seisomisen raskaus, jalkojen kipeytyminen ja turpoaminen ja suonikohjujen ja selkävaivojen lisääntyminen. (Seisominen, Työterveyslaitos 2010.)
_______________________
Ergonomisia ratkaisuja kuormittaviin työliikkeisiin:
Ergonomiaan liittyvät oikeat työskentelyasennot ja -tavat, esimerkiksi turvallisen nostotekniikan osaaminen. Ergonomiaa hyödyntäen työympäristöstä voidaan tehdä sellainen, ettei se kuormita työntekijän kehoa liikaa, esimerkiksi työskentelytasojen korkeuden säätäminen. Työpäivän jälkeiset kivut ja vaivat voivat olla merkki siitä, että ergonomia on pielessä. (Ergonomia. Smart Moves.)
Hyvät työasennot ja tauotus
Jos työtehtävä sisältää käsien kannattelua, kannattaa työskentely suunnitella niin, että kohoasennossa työskentely on mahdollisimman lyhytaikaista. Jos mahdollista, niin työkohde tulisi aina laskea tai nostaa sopivalle työskentely korkeudelle. Työntekijä voi nousta myös korokkeen päälle työskentelemään, mutta tällöin on erityisesti huomioitava työturvallisuus. Työskentelyä kannattaa tauottaa niin, että lihakset saavat välillä levätä ja taukoliikuntana jo muutama verenkiertoa vauhdittava liike tekee hyvää, esimerkiksi hartioiden pyörittely. Vapaa-ajan liikunnalla on myös merkitystä, sillä jännittyneet lihakset rentoutuvat helpommin liikunnan avulla. (Käsien kannattelua vaativat työtehtävät. Smart Moves.)
Hyvä nostotekniikka
Aina kun mahdollista, nostaminen ja siirtäminen pitäisi korvata mekaanisilla laitteilla. Jos nosto tai siirto täytyy kuitenkin tehdä käsin, niin on syytä kiinnittää huomiota hyvään nostotekniikkaan. Nostossa hyödynnetään vahvoja alaraajan ja pakaran lihaksia. Taakasta otetaan hyvä ote ja nostolle varataan riittävästi tilaa. Nostosuoritus tehdään tasaisesti ja taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Suorituksen aikana tulee välttää kiertoja ja taivutuksia. (Nostotyö. Työturvallisuuslaitos 2015.)
Toistotyön liikeradat
Toistotyön haittoja voi vähentää, esimerkiksi hiontatyössä, tekemällä liikeradat vaihteleviksi ja kaareviksi ja välttämällä nopeassa tahdissa samoina toistuvia liikkeitä. Ranteen kiertoliikkeitä, olkavarren kohoasentoja ja yläraajojen ja esineiden jatkuvaa kannattelua olisi myös syytä välttää. Työliikkeissä olisi myös syytä välttää nivelten ääriasentoja sisältäviä liikkeitä, sekä liiallista voiman käyttöä. Automaalarin kannattaa ruiskutustyössä opetella käsittelemään maaliruiskua molemmilla käsillä. Työtehtävien kuormittavuus vähenee, kun työskentelevää kättä voi sen väsyessä vaihtaa.
Työjalkineet
Automaalarin työjalkineiksi sopivan turvakengät, joissa on teräskärki nostotyöhön liittyvien riskien vuoksi. Jalkineiden tulisi olla tukevapohjaiset, riittävät tilavat ja melko matalakantaiset, jotta ne soveltuvat automaalarille tyypilliseen seisomatyöhön.
Jalkojen kuormitus on helposti vääräntyyppinen ja jalkojen jännitys lisääntyy, jos tuenta ei ole hyvä, tai jalka liukuu edestakaisin kengässä. Se saa käyttäjän jännittämään asentoaan, ja näin polviin, lantioihin ja selkään voi aikaa myöten kehittyä vaurioita. Paras tapa ennaltaehkäistä ongelmia ja vaurioita on valita oikean kokoiset kengät, ja malli, joka vaimentaa iskuja. (Ergonomia. Jalas.)
_______________________
Lähteet:
Sillanpää, J. 2009. Työn kuormittavuus. Teoksessa Markku Kämäräinen, Jorma Lappalainen, Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Salme Rantanen, Kaija Leena Saarela, Jarmo Sillanpää & Sinikka Soini (toim.) Työsuojelun perusteet. Helsinki: Työterveyslaitos, 107.
Maalari: Fyysiset ja fysikaaliset kuormitustekijät. Päivitetty 6.5.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/rats/maalari/sivut/default.aspx
Yläraajan yleisimmät rasitussairaudet. Toistotyö. Päivitetty 1.10.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/tyon_fyysisia_kuormitustekijoita/toistotyo/ylaraaja_rasitus/sivut/default.aspx
Työpaikan ergonomian tarkastusohje: Lihastyö, työliikkeet, seisominen ja ympäristöolot. Päivitetty 25.5.2010. Työterveyslaitos Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/menetelmat/erg_tarkastusohje/Sivut/default.aspx
Nostotyö. Päivitetty 12.3.2015. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/tyon_fyysisia_kuormitustekijoita/nostotyo/sivut/default.aspx
Ergonomia. Smart Moves -hanke. UKK-instituutti. Viitattu 22.11.2016 http://www.smartmoves.fi/ergonomia/
Ergonomia. Jalas. Viitattu 21.11.2016 http://www.ejendals.com/fi/jalas/tuotteet/lue-lisaa/ergonomia/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti