Automaalarin työergonomia 3: Työvälineet

Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 3

Työvälineet

_______________________________

Työvälineiden kuormittavat tekijät

Automaalarin työvälineitä ovat mm. ruiskumaalausvälineet, kittien ja tasoitteiden hiontaan ja ruosteenpoistamiseen käytettävät paineilma- tai sähkökäyttöiset työvälineet, kittien ja tasoitteiden levitystä varten käytettävät työvälineet, osien irrotus- ja kiinnitystöihin käytettävät työvälineet, työvälineiden puhdistukseen ja maalien sekoitukseen ja sävytykseen käytettävät välineet. Työvälineiden kuormittavia tekijöitä ovat mm. melu, tärinä, ja muotoilu.

Melu

Automaalarin käyttämät työvälineet voivat pitää kovaa melua ja tällöin kuulosuojainten käyttö on suositeltavaa. Työterveyslaitoksen mukaan meluntorjuntaan on ryhdyttävä viimeistään, kun keskustella voi vain huutaen; kuulovaurioraja on 85 dB(A). Laadultaan tai voimakkuudeltaan vaihteleva ääni on häiritsevämpää kuin tasainen melu (Ympäristöolot. Työterveyslaitos). Paineilmatyökalujen aiheuttama melu on 90-110 dB(A) (Melu. Työterveyslaitos 2009). Automaalarit voivat käyttää useissa eri työvaiheissa paineilman puhallusta paineilmapistoolilla. Pistoolilla paineilman puhalluksen aiheuttama melu voi olla jopa 106 dB(A) (Kuulo ei uusiudu. Työturvallisuuskeskus 2014).

Ääni tai melu voi siis olla vahingollista, kun sen voimakkuus ylittää 80 dB(A). Meluvamma syntyy yleensä pitkäaikaisessa altistuksessa, kun jatkuva liiallinen melutaso saa sisäkorvan uusiutumattomat aistinsolut väsymään ja viimein kuolemaan. Myös äkillinen kova äänenpaine voi tuhota kerralla suuren määrän aistinsoluja. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. (Melu. Työterveyslaitos 2010.)

Tärinä

Automaalari altistuu työssään erilaisten paineilma- tai sähkökäyttöisten käsityökalujen, kuten hioma- ja ruosteenpoistokoneiden aiheuttamalle tärinällä. 

Hiomakone on arkipäiväinen työväline automaalarille.

Kuva Työturvallisuuskeskuksen mittaustuloksia työkalun työstönaikaisesta tärinätasosta, josta voi saada suuntaa-antavan arvion hiomakoneen tärinätasosta.

Työvälineitä valitessa kannattaa valita kone, joka tärisee vähiten ja on ergonomialtaan paras. Hyvin muotoiltu kone vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta myös raajaan siirtyvään tärinään. Myös asianmukaisten työkäsineiden käytöllä on merkitystä, sillä lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä. (Maalari: Fysikaaliset vaaratekijät. Työterveyslaitos 2010.)

Tärinän haitallisuus riippuu altistumisajasta, tärinän voimakkuudesta, taajuudesta ja kiihtyvyydestä. Käteen välittyvän tärinän määrään vaikuttavat myös puristusvoima, työasennot sekä työkalun paino ja ikä. Pitkäaikainen altistuminen työkalujen tärinälle voi altistaa tärinätaudille. Yleensä tärinä kohdistuu käsiin ja yläraajoihin, ja haittavaikutuksista tavallisin on kohtauksellinen sormien valkenemistaipumus. Oire painottuu monesti jompaankumpaan raajaan ja kohtauksen aikana käsissä on puutumista, kömpelyyttä ja puristusvoiman heikkoutta. Aluksi valkeneminen voi rajoittua sormenpäihin ja ilmenee talvisin, mutta pitkälle edenneenä molempien käsien sormet voivat muuttua kokonaan valkoisiksi, myös kesällä viileällä ja kostealla säällä. Tärinätautiin voi liittyä myös ääreishermoston vaurio, jolloin sormissa ja yläraajoissa on jatkuvasti puutumista, kömpelyyttä ja puristusvoimanheikkoutta. Myös rannekanavaoireyhtymä voi liittyä tärinätautiin, etenkin jos työhön liittyy toistuvasti käden voimankäyttö ja ranteen keskiviivasta poikkeavia asentoja. (Tärinätauti. Työterveyslaitos 2015.)

Muotoilu

Käsityökaluja valitessa kannattaa valita väline, joka on kevyempi ja hyvin muotoiltu. Hyvin muotoiltu kone vaikuttaa puristusvoimiin. Huonosti käteen sopivat työkalut kuormittavat yläraajojen lihasten ohella hartian, olkaseudun ja niskan lihaksia (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2010).

Kuvissa kaksi erilaista hiomakonetta, joista vasemman puoleinen on pienempi ja kevyempi ja ainakin nuorelle naishenkilölle käteen sopivampi 😁

_______________________

Lähteet:

Melu. Päivitetty 5.3.2015. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/melu/sivut/default.aspx 

Pääkkönen, R. Kuulo ei uusiudu. 2014. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 20.11.2014 http://ttk.fi/files/4637/Kuulo_ei_uusiudu.pdf 

Maalari: Fyysiset ja fysikaaliset kuormitustekijät. Päivitetty 6.5.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/rats/maalari/sivut/default.aspx 

Tärinätauti. Päivitetty 26.11.2015. Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016. http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/ammattitaudit/tavallisimpia_ammattitauteja/tarinatauti/Sivut/default.aspx