Automaalarin työergonomia 2: Työasennot

Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 2
Työasennot

Oma kokemus automaalarin kuormittavista työasennoista:

Kyykky- ja polveasennot olivat automaalaamossa työskennellessäni melkeinpä arkipäivää, kaikkia työkohteita ei vain voitu nostaa nosturilla hyvälle työkorkeudelle. Polvisuojat olivatkin ehdoton varuste, ilman niitä ei voinut työskennellä polvien varassa betonilattialla ollenkaan. Haaveilin asentajan tuolista, joka olisi mahdollistanut matalan istuinkorkeuden, mutta toisinaan käytin tyhjiä kanistereita istuimina 😅 Työasennot tuppaavat erikokoisten ja muotoisten autojen kanssa olemaan hyvinkin vaihtelevia ja toisinaan vaativat tekijältä notkeutta ja/tai voimaa.

Tässä päivityksessä automaalarin kuormittavista työasennoista sekä muutamia ergonomisia ratkaisuja.

_______________________________

Automaalarin työtehtävien kuormittavat työasennot

Korjattavan kohteen koko ja muoto vaikuttavat osaltaan automaalarin työasentoihin. Kuormittavia työasentoja kyykky- ja polviasennot, sopimattomat työskentelykorkeudet, jotka vaativat työntekijältä kurkottelua ja kädet koholla työskentelyä, sekä hankalat ja etukumarat työasennot.

Kyykky- ja polviasennot

Auton eri pinnat vaativat erilaisia työasentoja, esimerkiksi korjattavan kohteen ollessa auton alaosassa, työntekijä joutuu todennäköisesti työskentelemään lattianrajassa. Lattianrajassa työskentely tarkoittaa usein polvillaan työskentelyä betonilattialla tai metalliritilän päällä. 

Työskentelyä polviasennossa

Kyykky- ja polviasennot aiheuttavat staattista kuormittumista alaraajojen lihakselle, kuormittavat nivel- ja rustokudoksia ja vaikeuttavat alaraajojen verenkiertoa, mikä ilmenee lihasten väsymisenä (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014). 

Automaalaamossa työskentelevä 23-vuotias henkilö kertoi tuntevansa usein työpäivien jälkeen nukkumaan mennessä särkyä polvissa ja nilkoissa sellaisien työpäivien jälkeen, kun työ on vaatinut paljon polviasennoissa työskentelyä. Polviasennoissa työskennellessä on suositeltavaa käyttää polvisuojia, mutta ideaalitilanteessa auto nostettaisiin nosturilla sopivalle työskentelykorkeudelle.

Sopimaton työskentelykorkeus

Esimerkiksi auton kattoa työstettäessä työskentely tapahtuu usein kurkottelemalla ja kädet koholla 

Epäergonominen työskentelykorkeus ruiskutustyössä

Auton kattoa työstäessään työntekijä voi ottaa korokkeen avuksi, jolloin työkohde on sopivammalla työskentelykorkeudella. Sopimaton työskentelykorkeus ja kädet koholla työskentely aiheuttaa staattista kuormittumista olkahartiaseudun ja olkavarren lihaksissa, sekä kuormittaa nivel- ja rustokudosta (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014). 

Hankalat työasennot

Automaalarin työasennot voivat usein olla hankalia. Esimerkiksi työstettäessä laajoja vaakatasossa olevia pinta-aloja, kuten auton kattoa tai konepeltiä, työskentely tapahtuu usein etukumarassa 

Kiillotustyö etukumarassa työasennossa

Työskentely kumarassa asennossa aiheuttaa staattista kuormittumista selän ja pakaroiden lihaksissa, sekä aiheuttaa nivelsiteiden venymistä (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät, Työterveyslaitos 2014). 

Joskus on työntekijästä itsestä kiinni, hakeutuuko hän ergonomiseen työasentoon, vai suorittaako työn hankalammasta asennosta 

Työntekijällä täytyy itsellään olla tietämys ja ymmärrys siitä, miten työasennosta saisi ergonomisemman joko apuvälineitä käyttäen tai hakeutumalla itse parempaan asentoon.

_______________________

Ergonomisia ratkaisuja kuormittaviin työasentoihin:

Ergonomiaan liittyvät oikeat työskentelyasennot ja -tavat, esimerkiksi turvallisen nostotekniikan osaaminen. Ergonomiaa hyödyntäen työympäristöstä voidaan tehdä sellainen, ettei se kuormita työntekijän kehoa liikaa, esimerkiksi työskentelytasojen korkeuden säätäminen. Työpäivän jälkeiset kivut ja vaivat voivat olla merkki siitä, että ergonomia on pielessä. (Ergonomia. Smart Moves.) 

Hyvä seisoma-asento ja ryhti

Hyvä ryhti auttaa hyvien työasentojen saavuttamisessa ja seisomatyöntekijänä automaalarin kannattaakin työskennellessään kiinnittää erityisesti huomiota hyvää ryhtiin. Vääränlaiset seisoma-asennot voivat aiheuttaa lihasepätasapainoa ja nivelpintojen kulumista, esimerkiksi seistessä paino enemmän toisen jalan päällä tai polvien yliojentuminen (Seisomatyö. Smart Moves).

Hyvät työasennot ja tauotus

Automaalarin työ voi olla fyysisesti raskasta. Kun työasennot pidetään hyvinä, niin minkään kehonosan ei pitäisi rasittua liikaa. Apuvälineitä kannattaa käyttää aina kun mahdollista. Kehon palautumiseen tulee kiinnittää huomiota jo työpäivän aikana, esimerkiksi oikaisemalla ryhtiä ja rentouttamalla hartiat työskentelyn ohessa. Vapaa-ajan liikunnalla voi parantaa työssä jaksamista. Mitä parempi kunto on, sen paremmin myös jaksaa haastavissa työolosuhteissa ja työasennoissa. (Fyysisesti raskas työ. Smart Moves.)

Työskentelykorkeuden säätäminen

Jos työtehtävä sisältää käsien kannattelua, kannattaa työskentely suunnitella niin, että kohoasennossa työskentely on mahdollisimman lyhytaikaista. Jos mahdollista, niin työkohde tulisi aina laskea tai nostaa sopivalle työskentely korkeudelle. Työntekijä voi nousta myös korokkeen päälle työskentelemään, mutta tällöin on erityisesti huomioitava työturvallisuus (Käsien kannattelua vaativat työtehtävät. Smart Moves.)

Matala istuin

Matalalla istuimella, esimerkiksi asentajan tuolilla voidaan vähentää hankalien polvi- tai kyykkyasentojen aiheuttamaa kuormitusta. Tuolin istuimen korkeus on säädettävissä tilanteisiin, joissa työkohteen sijainti edellyttää matalaa istuinkorkeutta.

Asentajan tuoli. Työterveyslaitos.

_______________________

Lähteet:

Maalari: Fyysiset ja fysikaaliset kuormitustekijät. Päivitetty 6.5.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/rats/maalari/sivut/default.aspx 

Ergonomia. Smart Moves -hanke. UKK-instituutti. Viitattu 22.11.2016 http://www.smartmoves.fi/ergonomia/