Täällä taas!

Täällä sitä taas ollaan!

Aloitin elokuun alussa ammatillisen ohjaajan hommat täällä pintakäsittelyalalla.

Olen opiskellut viimeiset kolme vuotta Kajaanin ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaajaksi. Tutkinto on vielä kesken ja opinnäytetyö valmistuu tässä töiden ohella. Joulukuussa olisi tarkoitus saada tutkintoodistus.

Mutta tuntuu mahtavalta olla täällä taas!

Tuttu halliympäristö on muuttunut, mutta huippu hyvän työporukan matkaan oli helppo hypätä.

Blogi siis saanee taas uutta eloa :)

Instagramiin päivitän työjuttuja käyttäjänimellä: saikku_pinty



Lasipurkin maalaus

Lasipurkki maalattu koirakaverin muistoksi siveltimellä ja lasimaaleilla:

Automaalarin työergonomia 4: Työympäristö

Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 4

"Kemialliset vaaratekijät ovat yksi merkittävimmistä vaaratekijöistä automaalauksessa"

Oma kokemus kemiallisista haittatekijöistä:

Kemialliset haittatekijät ovat yksiä merkittävimmistä vaaratekijöistä, mutta niiltä ei monesti suojauduta riittävästi ennenkuin "on liian myöhäistä". Itsekkään en käyttänyt hengityssuojainta kun pesin kittilastoja tinnerillä ennenkuin herkistyin tinnerihöyryille. 

Opiskeluaikana ei aina tullut käytettyä hengityssuojainta kittilastoja ja ruiskuja pestessä. Olisinkohan työskennellyt n. vuoden verran automaalaamossa, kunnes herkistyin tinnerihöyrylle niin, etten voinut oleilla "tinnerikulhon" luona ollenkaan ilman hengityssuojainta. Yskiminen alkaa vaikka kaveri pesisi kittilastaansa muutamien metrien päässä. Käytännössä tämä ei haitannut työn tekoa, mutta hengityssuojaimesta tuli tässä vaiheessa välttämätön. En tiedä vaikuttiko tämä herkistyminen myös siihen etten nykyään voi oleilla huoneessa, jossa on käytetty suihkutettavaa deodoranttia. Tuntuu ettei pysty hengittämään ja yskittää vain kovasti.

Tässä päivityksessä siis automaalarin työympäristön kuormittavista tekijöistä.

_______________________________

Automaalarin työympäristön kuormittavat tekijät

Automaalarin työskentely-ympäristöt voivat vaihdella työpaikan ja työtehtävän mukaan. Yleensä automaalari työskentelee hallimaisessa ympäristössä. Työskentelytiloja automaalauksen eri työprosessien vaiheissa voivat olla esimerkiksi ajoneuvon esikäsittely- ja/tai viimeistelytila (mm. auton peseminen ja kiillotus), pohjatyöskentelytila (mm. hiontatyö), maalauskammio (mm. ruiskutustyö), varastotilat (mm. maalien ja materiaalien varastointi). Kuormittavia tekijöitä työympäristössä voivat olla esimerkiksi valaistus, lämpöolot ja kemialliset haittatekijät.

Valaistus

Valaistuksella on suuri vaikutus automaalarin työskentelyyn. Valaistuksen täytyy olla työskentelytiloissa riittävä, jotta työprosessit voidaan suorittaa yrityksen laatuluokituksen mukaisesti. Erityisesti maalauskammiossa tulee olla hyvä valaistus, jotta maalaustyöt onnistuvat mahdollisimman hyvin.

Maalattavaa pintaa tulee tarkastella maalauskammion valaistusta hyödyntäen

Työturvallisuuskeskuksen mukaan heikko valaistus voi johtaa virheellisiin ja kiertyneisiin työasentoihin tai välillisiin oireisiin kuten päänsärky. Puutteellinen valaistus lisää myös työssä väsymistä ja tapaturmariskiä. Valaistus on hyvä silloin kun valo tulee sopivasta kulmasta, eikä häikäise tai aiheuta häiritseviä varjoja kulkutielle tai työkohteeseen tai heijastuksia työkohteen pinnasta. Hyvä valaistus myös korostaa työkohteen muotoja. (Valaistus. Työturvallisuuskeskus 2016.) 

Lämpöolot

Työturvallisuuskeskuksen mukaan lämpötila-aluetta 21–25 °C pidetään lämpöviihtyvyyssuosituksissa miellyttävänä. Lämpötasapainoon vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi työntekijän vaatetus ja työn kuormittavuus. (Lämpöolot. Työturvallisuuslaitos 2014.)

Automaalien varastointi-, ruiskutus- ja haihdutuslämpötilat tulee säilyttää optimaalisina niin, että maalit säilyttävät ominaisuutensa. Muuten automaalarin työskentelytilojen lämpötilat voivat olla vaihtelevia. Tämä korostuu etenkin kylminä talvipäivinä ja kuumina kesäpäivinä, jos työskentelytilan nosto-ovea pidetään pitkiä aikoja auki, esimerkiksi ajoneuvojen siirtojen ajan. Sen lisäksi talvisin kyykky- ja polviasennoissa työskentely betonilattialla on kuormittavaa kylmyyden ja vetoisuuden vuoksi. Maalauskammion lämpötilat ovat säädeltävissä, mutta esimerkiksi joissakin tapauksissa maalien haihdutuslämpötilaksi voidaan säätää +60-65 °C ja joskus työvaihe voi vaatia hetkittäistä työskentelyä kyseisessä lämpötilassa. 

Lämpöolosuhteet vaikuttavat lämpöviihtyvyyteen, työn kuormittavuuteen, fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn ja terveyteen (Työhygienia. Työsuojeluhallinto 2008). Työtilanteissa on tavallisinta käsien ja jalkojen jäähtyminen. Lievä kylmäaltistus heikentää käsien toimintakykyä ja joko parantaa tai heikentää älyllistä toimintakykyä. Kylmän aiheuttamia vaurioita ovat paleltumat, hypotermia, revähdykset, työtapaturmat (liukastumiset, kaatumiset ja kylmään liittyvät sairaudet). Kuumassa työympäristössä lämmönsäätelyjärjestelmä sekä sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat. Kuumasta johtuvia oireita ovat mm. lämpöpyörtyminen, jolloin pinta- ja ääreisverenkierron voimakas vilkastuminen jättää aivot hetkellisesti ilman riittävää verenkiertoa, sekä lämpöuupuminen, jonka aiheuttaa tunteja kestävän hikoilun horjuttama elimistön neste- ja suolatasapaino. Voimakas infrapunasäteily voi myös aiheuttaa palovammoja. (Lämpöolot. Työterveyslaitos 2014.) 

Kemialliset haittatekijät

Automaalari altistuu työssään erilaisille kemikaaleille ja ilman epäpuhtauksille mm. maalisumun ja hiontapölyn muodoissa. Liuotinaltistavia työvaiheita ovat erityisesti ruiskumaalaus, maalin ja lakan sekoitus sekä ruiskun pesu. Pölylle automaalari altistuu tavallisimmin hiontatyössä. Altistuminen kemiallisille haittatekijöille voi tapahtua ihon läpi imeytymällä, haavojen, hengityksen, silmien tai suun kautta. Kemialliset vaaratekijät ovat yksi merkittävimmistä vaaratekijöistä automaalauksessa (Malliratkaisuja automaalaukseen. Työterveyslaitos 2009).

Seuraavissa kappaleissa on mainittu liuotinaineiden, isosyaniittien ja pölyn aiheuttamia terveyshaittoja, mutta lisätietoa kemikaaliturvallisuudesta ja erilaisten kemiallisten aineiden haitoista löytyy esimerkiksi Työturvallisuuslaitoksen valmistelemista OVA-ohjeista: https://partner.ttl.fi/ova/. 

Liuotinaineet

Liuottimet pääsevät rasvaliukoisina imeytymään elimistöön. Eniten liuottimille altistutaan hengittämällä liuotinhöyryjä, mutta ne voivat imeytyä myös ehjän ihon läpi. 

Välittömät vaikutukset: 

Liuotinhöyryt voivat ärsyttää nenän ja nielun limakalvoja, hengitysteitä sekä silmän sidekalvoa. Nesteiden käsittely myös kuivattaa ja ärsyttää ihoa. Roiskeet voivat vahingoittaa silmiä. Nopeasti ilmaantuvia hermosto-oireita ovat huimaus, päänsärky, huonovointisuus, väsymys ja huumaantumisen tunne. Äkillinen, yleensä tapaturmainen, altistuminen erittäin suurille liuotinhöyrypitoisuuksille voi johtaa myrkytystilaan ja tajuttomuuteen. Yleensä lyhytaikaisen altistumisen vaikutukset ovat kuitenkin ohimeneviä. 

Pitkäaikaisvaikutukset: 

Toistuva ja pitkäaikainen altistuminen liuottimille saattaa aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, joita kutsutaan liuotinaivosairaudeksi. Tyypillisiä oireita ovat muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen häiriöt. Lisäksi voi esiintyä väsymystä, ärtyneisyyttä, mielialahäiriöitä, päänsärkyä, unihäiriöitä ja alkoholin sietokyvyn heikkenemistä. Oireet eivät etene, mutta eivät paranekaan, liuotinaltistumisen loputtua. Lisäksi pitkäaikainen altistuminen liuotinaineille saattaa aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita, ääreishermoston oireita sekä näön ja hajuaistin muutoksia. Liuotinaineille altistuminen saattaa myös vaikuttaa hedelmällisyyteen ja lisätä keskenmenon vaaraa. 

(Altistuminen liuotinaineille työssä. Työterveyslaitos 2011.) 

Isosyaniitit

Automaalien kovettajat ovat isosyanaattipohjaisia. Isosyanaatit ovat voimakkaasti reaktiivisia ja ne ovat pitkään olleet tunnetuin ammattiastmaa aiheuttava kemikaaliryhmä. 

Välittömät vaikutukset: 

Suuret isosyanaattipitoisuudet ilmassa voivat aiheuttaa akuutteja hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, kuten kutinaa, polttoa tai pistelyä nielussa, nenän tukkoisuutta ja ärsytysyskää. 

Pitkäaikaisvaikutukset: 

Isosyanaatit voivat aiheuttaa viivästynyttä ihokosketusallergiaa ja siitä johtuvaa allergista kosketusekseemaa. Isosyanaatit voivat aiheuttaa myös yliherkkyyssairauksia, kuten astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Astma voi jäädä pysyväksi isosyanaattialtistumisen päättymisestä huolimatta. Herkistyneille oireita voivat aiheuttaa jo hyvinkin pienet isosyanaattipitoisuudet ja ammattitautitapauksissa on yleensä tarpeen lopettaa isosyanaateille altistuminen kokonaan, mikä saattaa johtaa työpaikan vaihtoon varsinkin pienissä yrityksissä. Isosyanaatit voivat aiheuttaa astman lisäksi allergista nuhaa. Alveoliitti (keuhkorakkula-tulehdus) on harvinaisin isosyanaattien aiheuttamista keuhkosairauksista. HDI-isosyanaattien aiheuttamia astmoja on esiintynyt erityisesti ruiskumaalareilla tai muilla maaleille altistuneilla työntekijöillä. 

(Isosyaniittien aiheuttamat terveyshaitat. Työterveyslaitos 2013.)

Pölyt ja pienhiukkaset

Tavallisimmin automaalari altistuu pölylle hiontatyön aikana. Jotkut pölyt voivat aiheuttaa ihottumia, mutta pölyjen aiheuttamat ammattitaudit ovat pääasiassa hengityselinten sairauksia. Jos pöly on myrkyllinen tai se sisältää myrkyllisiä ainesosia, vaikutus voi kohdistua myös muihin kohde-elimiin. Pölyn hiukkaskoko vaikuttaa siihen, mille alueelle hengitysteissä aine kerääntyy. Pienimmät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Ultrapienet hiukkaset (nanohiukkaset) poistuvat keuhkoista suuria tehokkaammin, osin verenkierron kautta. (Työhygienia. Työsuojeluhallinto 2008, 15.)

Suojaimet

Hengityssuojainten käyttö on tärkeää etenkin liuotinaltistavia työvaiheita tehdessä. Hengityssuojaimen on oltava oikeanlainen, jotta se suojaa käyttäjäänsä kemikaalialtistumiselta. Automaalareilla on käytössä mm. aktiivihiilimaskeja ja moottorikäyttöisiä aktiivihiilisuojaimia (Työturvallisuus. Pintakilta 2013). Myös hiomapölyltä tulee suojautua pölysuojaimella. Käsineiden käyttö on suositeltavaa erityisesti silloin kun altistutaan maalisumulle, -höyrylle tai hiontapölylle. Tärkeää käsineiden valinnassa on se, että pöly tai käytettävät kemikaalit eivät pääse ihokosketukseen. Työvaatetuksen tulee suojata käyttäjää kemikaalien ja hiontapölyn ihokosketukselta. Myös silmien suojaaminen työssä on olennainen osa työturvallisuutta. Silmät tulee suojata, kun työvaiheessa on riskitekijät siihen, että silmät altistuvat kemikaalien höyryille tai roiskeille, tai esimerkiksi hionta- tai ruosteenpoistotyössä, silmät altistuvat hiukkasille, pölylle ja roskille.

_______________________

Lähteet:
Valaistus. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 20.11.2016 http://ttk.fi/etusivu_(vanha)/asiantuntija-_ja_toimistotyo/tyoymparisto/valaistus 

Lämpöolot. Päivitetty 27.11.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/lampoolot/kylmatyo/kylma_toimintakyky/sivut/default.aspx

Hautalampi, T. Henriks-Eckerman, M. Engström, K. 2009. Malliratkaisuja automaalaukseen. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/Malliratkaisuja_automaalaukseen.pdf 

Altistuminen liuotinaineille työssä. 8/2011. 21 Tietokortti. Työterveyslaitos Viitattu 19.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Tietokortti%20_Liuotinaineet.pdf 

Isosyaniittien aiheuttamat terveyshaitat. Päivitetty 4.7.2013. Kemikaaliturvallisuus. Työterveyslaitos. Viitattu 18.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/ainekohtaista_kemikaalitietoa/isosyanaatit/isosyanaattien_aiheuttamat_terveyshaitat/Sivut/default.aspx 

Rantanen, S. Pääkkönen, R. Työhygienia. 2008. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto. 

Työturvallisuus. Päivitetty 9.9.2013. Pintakilta. Viitattu 4.12.2016 http://pintakilta.wikispaces.com/Ty%C3%B6turvallisuus 

Automaalarin työergonomia 3: Työvälineet

Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 3

Työvälineet

_______________________________

Työvälineiden kuormittavat tekijät

Automaalarin työvälineitä ovat mm. ruiskumaalausvälineet, kittien ja tasoitteiden hiontaan ja ruosteenpoistamiseen käytettävät paineilma- tai sähkökäyttöiset työvälineet, kittien ja tasoitteiden levitystä varten käytettävät työvälineet, osien irrotus- ja kiinnitystöihin käytettävät työvälineet, työvälineiden puhdistukseen ja maalien sekoitukseen ja sävytykseen käytettävät välineet. Työvälineiden kuormittavia tekijöitä ovat mm. melu, tärinä, ja muotoilu.

Melu

Automaalarin käyttämät työvälineet voivat pitää kovaa melua ja tällöin kuulosuojainten käyttö on suositeltavaa. Työterveyslaitoksen mukaan meluntorjuntaan on ryhdyttävä viimeistään, kun keskustella voi vain huutaen; kuulovaurioraja on 85 dB(A). Laadultaan tai voimakkuudeltaan vaihteleva ääni on häiritsevämpää kuin tasainen melu (Ympäristöolot. Työterveyslaitos). Paineilmatyökalujen aiheuttama melu on 90-110 dB(A) (Melu. Työterveyslaitos 2009). Automaalarit voivat käyttää useissa eri työvaiheissa paineilman puhallusta paineilmapistoolilla. Pistoolilla paineilman puhalluksen aiheuttama melu voi olla jopa 106 dB(A) (Kuulo ei uusiudu. Työturvallisuuskeskus 2014).

Ääni tai melu voi siis olla vahingollista, kun sen voimakkuus ylittää 80 dB(A). Meluvamma syntyy yleensä pitkäaikaisessa altistuksessa, kun jatkuva liiallinen melutaso saa sisäkorvan uusiutumattomat aistinsolut väsymään ja viimein kuolemaan. Myös äkillinen kova äänenpaine voi tuhota kerralla suuren määrän aistinsoluja. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. (Melu. Työterveyslaitos 2010.)

Tärinä

Automaalari altistuu työssään erilaisten paineilma- tai sähkökäyttöisten käsityökalujen, kuten hioma- ja ruosteenpoistokoneiden aiheuttamalle tärinällä. 

Hiomakone on arkipäiväinen työväline automaalarille.

Kuva Työturvallisuuskeskuksen mittaustuloksia työkalun työstönaikaisesta tärinätasosta, josta voi saada suuntaa-antavan arvion hiomakoneen tärinätasosta.

Työvälineitä valitessa kannattaa valita kone, joka tärisee vähiten ja on ergonomialtaan paras. Hyvin muotoiltu kone vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta myös raajaan siirtyvään tärinään. Myös asianmukaisten työkäsineiden käytöllä on merkitystä, sillä lämpimät kädet vähentävät tärinähaittojen riskiä. (Maalari: Fysikaaliset vaaratekijät. Työterveyslaitos 2010.)

Tärinän haitallisuus riippuu altistumisajasta, tärinän voimakkuudesta, taajuudesta ja kiihtyvyydestä. Käteen välittyvän tärinän määrään vaikuttavat myös puristusvoima, työasennot sekä työkalun paino ja ikä. Pitkäaikainen altistuminen työkalujen tärinälle voi altistaa tärinätaudille. Yleensä tärinä kohdistuu käsiin ja yläraajoihin, ja haittavaikutuksista tavallisin on kohtauksellinen sormien valkenemistaipumus. Oire painottuu monesti jompaankumpaan raajaan ja kohtauksen aikana käsissä on puutumista, kömpelyyttä ja puristusvoiman heikkoutta. Aluksi valkeneminen voi rajoittua sormenpäihin ja ilmenee talvisin, mutta pitkälle edenneenä molempien käsien sormet voivat muuttua kokonaan valkoisiksi, myös kesällä viileällä ja kostealla säällä. Tärinätautiin voi liittyä myös ääreishermoston vaurio, jolloin sormissa ja yläraajoissa on jatkuvasti puutumista, kömpelyyttä ja puristusvoimanheikkoutta. Myös rannekanavaoireyhtymä voi liittyä tärinätautiin, etenkin jos työhön liittyy toistuvasti käden voimankäyttö ja ranteen keskiviivasta poikkeavia asentoja. (Tärinätauti. Työterveyslaitos 2015.)

Muotoilu

Käsityökaluja valitessa kannattaa valita väline, joka on kevyempi ja hyvin muotoiltu. Hyvin muotoiltu kone vaikuttaa puristusvoimiin. Huonosti käteen sopivat työkalut kuormittavat yläraajojen lihasten ohella hartian, olkaseudun ja niskan lihaksia (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2010).

Kuvissa kaksi erilaista hiomakonetta, joista vasemman puoleinen on pienempi ja kevyempi ja ainakin nuorelle naishenkilölle käteen sopivampi 😁

_______________________

Lähteet:

Melu. Päivitetty 5.3.2015. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/melu/sivut/default.aspx 

Pääkkönen, R. Kuulo ei uusiudu. 2014. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 20.11.2014 http://ttk.fi/files/4637/Kuulo_ei_uusiudu.pdf 

Maalari: Fyysiset ja fysikaaliset kuormitustekijät. Päivitetty 6.5.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/rats/maalari/sivut/default.aspx 

Tärinätauti. Päivitetty 26.11.2015. Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2016. http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/ammattitaudit/tavallisimpia_ammattitauteja/tarinatauti/Sivut/default.aspx 

Automaalarin työergonomia 2: Työasennot

Kehonhuolto ja ergonomia-opintojakson raportti: Osa 2
Työasennot

Oma kokemus automaalarin kuormittavista työasennoista:

Kyykky- ja polveasennot olivat automaalaamossa työskennellessäni melkeinpä arkipäivää, kaikkia työkohteita ei vain voitu nostaa nosturilla hyvälle työkorkeudelle. Polvisuojat olivatkin ehdoton varuste, ilman niitä ei voinut työskennellä polvien varassa betonilattialla ollenkaan. Haaveilin asentajan tuolista, joka olisi mahdollistanut matalan istuinkorkeuden, mutta toisinaan käytin tyhjiä kanistereita istuimina 😅 Työasennot tuppaavat erikokoisten ja muotoisten autojen kanssa olemaan hyvinkin vaihtelevia ja toisinaan vaativat tekijältä notkeutta ja/tai voimaa.

Tässä päivityksessä automaalarin kuormittavista työasennoista sekä muutamia ergonomisia ratkaisuja.

_______________________________

Automaalarin työtehtävien kuormittavat työasennot

Korjattavan kohteen koko ja muoto vaikuttavat osaltaan automaalarin työasentoihin. Kuormittavia työasentoja kyykky- ja polviasennot, sopimattomat työskentelykorkeudet, jotka vaativat työntekijältä kurkottelua ja kädet koholla työskentelyä, sekä hankalat ja etukumarat työasennot.

Kyykky- ja polviasennot

Auton eri pinnat vaativat erilaisia työasentoja, esimerkiksi korjattavan kohteen ollessa auton alaosassa, työntekijä joutuu todennäköisesti työskentelemään lattianrajassa. Lattianrajassa työskentely tarkoittaa usein polvillaan työskentelyä betonilattialla tai metalliritilän päällä. 

Työskentelyä polviasennossa

Kyykky- ja polviasennot aiheuttavat staattista kuormittumista alaraajojen lihakselle, kuormittavat nivel- ja rustokudoksia ja vaikeuttavat alaraajojen verenkiertoa, mikä ilmenee lihasten väsymisenä (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014). 

Automaalaamossa työskentelevä 23-vuotias henkilö kertoi tuntevansa usein työpäivien jälkeen nukkumaan mennessä särkyä polvissa ja nilkoissa sellaisien työpäivien jälkeen, kun työ on vaatinut paljon polviasennoissa työskentelyä. Polviasennoissa työskennellessä on suositeltavaa käyttää polvisuojia, mutta ideaalitilanteessa auto nostettaisiin nosturilla sopivalle työskentelykorkeudelle.

Sopimaton työskentelykorkeus

Esimerkiksi auton kattoa työstettäessä työskentely tapahtuu usein kurkottelemalla ja kädet koholla 

Epäergonominen työskentelykorkeus ruiskutustyössä

Auton kattoa työstäessään työntekijä voi ottaa korokkeen avuksi, jolloin työkohde on sopivammalla työskentelykorkeudella. Sopimaton työskentelykorkeus ja kädet koholla työskentely aiheuttaa staattista kuormittumista olkahartiaseudun ja olkavarren lihaksissa, sekä kuormittaa nivel- ja rustokudosta (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät. Työterveyslaitos 2014). 

Hankalat työasennot

Automaalarin työasennot voivat usein olla hankalia. Esimerkiksi työstettäessä laajoja vaakatasossa olevia pinta-aloja, kuten auton kattoa tai konepeltiä, työskentely tapahtuu usein etukumarassa 

Kiillotustyö etukumarassa työasennossa

Työskentely kumarassa asennossa aiheuttaa staattista kuormittumista selän ja pakaroiden lihaksissa, sekä aiheuttaa nivelsiteiden venymistä (Maalari: Fyysiset kuormitustekijät, Työterveyslaitos 2014). 

Joskus on työntekijästä itsestä kiinni, hakeutuuko hän ergonomiseen työasentoon, vai suorittaako työn hankalammasta asennosta 

Työntekijällä täytyy itsellään olla tietämys ja ymmärrys siitä, miten työasennosta saisi ergonomisemman joko apuvälineitä käyttäen tai hakeutumalla itse parempaan asentoon.

_______________________

Ergonomisia ratkaisuja kuormittaviin työasentoihin:

Ergonomiaan liittyvät oikeat työskentelyasennot ja -tavat, esimerkiksi turvallisen nostotekniikan osaaminen. Ergonomiaa hyödyntäen työympäristöstä voidaan tehdä sellainen, ettei se kuormita työntekijän kehoa liikaa, esimerkiksi työskentelytasojen korkeuden säätäminen. Työpäivän jälkeiset kivut ja vaivat voivat olla merkki siitä, että ergonomia on pielessä. (Ergonomia. Smart Moves.) 

Hyvä seisoma-asento ja ryhti

Hyvä ryhti auttaa hyvien työasentojen saavuttamisessa ja seisomatyöntekijänä automaalarin kannattaakin työskennellessään kiinnittää erityisesti huomiota hyvää ryhtiin. Vääränlaiset seisoma-asennot voivat aiheuttaa lihasepätasapainoa ja nivelpintojen kulumista, esimerkiksi seistessä paino enemmän toisen jalan päällä tai polvien yliojentuminen (Seisomatyö. Smart Moves).

Hyvät työasennot ja tauotus

Automaalarin työ voi olla fyysisesti raskasta. Kun työasennot pidetään hyvinä, niin minkään kehonosan ei pitäisi rasittua liikaa. Apuvälineitä kannattaa käyttää aina kun mahdollista. Kehon palautumiseen tulee kiinnittää huomiota jo työpäivän aikana, esimerkiksi oikaisemalla ryhtiä ja rentouttamalla hartiat työskentelyn ohessa. Vapaa-ajan liikunnalla voi parantaa työssä jaksamista. Mitä parempi kunto on, sen paremmin myös jaksaa haastavissa työolosuhteissa ja työasennoissa. (Fyysisesti raskas työ. Smart Moves.)

Työskentelykorkeuden säätäminen

Jos työtehtävä sisältää käsien kannattelua, kannattaa työskentely suunnitella niin, että kohoasennossa työskentely on mahdollisimman lyhytaikaista. Jos mahdollista, niin työkohde tulisi aina laskea tai nostaa sopivalle työskentely korkeudelle. Työntekijä voi nousta myös korokkeen päälle työskentelemään, mutta tällöin on erityisesti huomioitava työturvallisuus (Käsien kannattelua vaativat työtehtävät. Smart Moves.)

Matala istuin

Matalalla istuimella, esimerkiksi asentajan tuolilla voidaan vähentää hankalien polvi- tai kyykkyasentojen aiheuttamaa kuormitusta. Tuolin istuimen korkeus on säädettävissä tilanteisiin, joissa työkohteen sijainti edellyttää matalaa istuinkorkeutta.

Asentajan tuoli. Työterveyslaitos.

_______________________

Lähteet:

Maalari: Fyysiset ja fysikaaliset kuormitustekijät. Päivitetty 6.5.2014. Työterveyslaitos. Viitattu 17.11.2016 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/rats/maalari/sivut/default.aspx 

Ergonomia. Smart Moves -hanke. UKK-instituutti. Viitattu 22.11.2016 http://www.smartmoves.fi/ergonomia/