Sivut

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Tutustumisreissu Pirkoon

Lähdin mukaan melko lyhyellä varoitusajalla: Maanantaina Juha soitti olisinko kiinnostunut lähtemään tiistaina mukaan.

Näimpä tiistaina lähdettiin >Juhan<, >Ninan< ja >Julian< kanssa klo 7 matkaan. (Myös toinen >Julia< tuli myöhemmin seuraksemme.)

Oli mukava nähdä toisenlaisia opetus- ja työtapoja.
 Työtilatkin olivat erilaiset kuin meillä. Oppilaita vähemmän, halli pienempi, yksi maalauskammio ja yksi opettaja.

Oikein positiivistä oli se, että meille oli riittävästi hommia.
Sen lisäksi isoja plussapalloja ropisee radiosta, joka soi hallissa ja kahvinkeittimestä.

Ilmaista kahvia! 8-D

Meilläpäin kahville on laitettu muistaakseni 60 sentin ryöstähinta!

Tiistai aloitettiin ripustamalla moottoripyörän katteita.


 Rasvanpoisto ja sen jälkeen maalaus.


Osiin tuli harmittavan paljon roskia, mutta hioimme niitä seuraavana päivänä 800 pehmeäselkäisellä. Niihin vedetään kuulemma vielä lakka päälle.

hiontaa 800:lla

Muita hommia: Nina sai työn alle vanteita...


... ja Julian kanssa me mattasimme minin osia 800 pehmeäselkäisellä.


Minin osiin ei mennyt paljoa aikaa ja seuraavana vuorossa oli hevöskärry.

Pohjatyöt oli tehty meille valmiiksi.

Suojaukset.


Mattaus.


Aluksi maalaattiin pienellä paineella kärryyn vaalean harmaa raita.



Seuraavana päivänä vedettiin raidoitusteipit harmaan päälle.



Mattausta ei tarvinnut kuulemma tehdä, kun edellisestä maalauksesta oli alle 24 tuntia. Siispä tummemman harmaa väri päälle.



Viimeisenä hommana maalatiin peräkärry. Saatiin itse päättää siihen sopiva väri.


Kuvia maalauksesta.





jee jee

Hannu opastaa

Lopputulos: asiallinen!


Kuten muillekkin tutustujista, itsellenikin tuli tiukka kuri aluksi shokkina. Kyllähän se ymmärrettävää sitten oli.

Ainoa negatiivininen asia minkä keksin(/huomasin) oli se, että maalivarastossa ei ollut silmähuuhdetta. Se oli sijoitettu opehuoneeseen, joka oli toisella puolella hallia. Itse on tottunut siihen, että hallissa on lähes kymmenen metrin välein silmähuuhdepullo seinässä.

Kaikki rakennuksen osastot liittyivät järkevästi autoihin: Oli mm. automaalaus, -asennus ja korikorjaus (ja paljon muuta)
Ja vielä järkevämpää on se, että myös maalareille opetettiin hieman korikorjausta kuten oikomista. Olisi hyödyllistä jos meilläkin olisi sellainen mahdollisuus.

Kaiken kaikkiaan oli mukava reissu :)

torstai 5. huhtikuuta 2012

TYO -jakso, Korroosionestomaalaus -näyttö


Kiva päästä piiitkästä aikaa kirjottelemaan tännekin!

Tänään oli viimeinen tyo -päivä ja ens viikolla jatkuu koululla.
Hauskaa 8-)

Viime viikolla tehtiin Sallan kanssa työssäoppimispaikalla meidän korroosionestomaalaus näytöt.
Näytön suorituksesta pikkusen informaatiota:

Maalausjärjestelmä, jota käytimme
(Nyt siis suoraan kopioituna kirjasta):

-

Teknodur 0050/0090 -polyuretaanijärjestelmät k47
(tarkennettuna käytämämme oli k47a)

Käyttö:
Ilmastorasituksiin joutuvien teräspintojen suojaamiseen, kun halutaan hyvää värisävyn ja kiillon kestävyyttä.

Tyypilliset käyttökohteet:
Teräspintojen suojaamiseen rasitusluokissa c3, c4 ja c5

-

Saatiin työn alle noin 80 kpl erilaisia rautaosia.
Osien oli täytettävä Sa2,5 kriteerit (Eli silmin nähtävä lika ja ruoste poissa), mutta ne täyttivätkin jo Sa3 kriteerit, sillä kaikki maalit ja kaikki oli hiekkapuhallettu pois.

Ensimmäiseksi osille suoritettiin ripustus-, putsaus- ja suojaustoimenpiteet.


Pääasiassa ns. koneistetut osat täytyy suojata teipillä.
Kuvassa näkyy oranssit teippaukset.

Kierteet tulpataan.


Osia valmiina maalaukseen.


Oranssilla laitteella mitattiin tässä vaiheessa kastepiste.

Jos ymmärsin kaiken jetsulleen, niin laite mittasi ilmankosteudesta ja kappaleen lämpötilasta kastepisteen, eli katsottiin ettei kappaleet ole esimerkiksi liian kylmiä maalattavaksi. Tällöin niiden pintaan suattapi alkaa tiivistyä vettä, mikä ei ole hyvä juttu maalin alla.

Aluksi osiin vedettiin sinkkiepoksipohjamaali.


Osia oli kuusi kärryllistä. Saimme kuulla, että yhteen kärrylliseen menee noin 1,5 litraa maalia, mutta sinkkiä menee puolet siitä. Siitä voipi laskea, että maalia tehtiin 4,5 litraa.

Korkkari, jota käytimme.

Sinkkiä vedettiin 1 kerros ja tarkoitus oli saada noin 40 myytä.

Alussa oli ongelmia ruiskun räkimisen kanssa.


Korkkarilla on aika näppärä maalata.



Sinkin jälkeen pestiin korkkari.

Seinälle on laitettu meitä varten lista, että muistamme kaikki vaiheet.

Ohenteen kierrätystä.

Sitten tapahtuikin pikku onnettomuus(lue räjähdys)...
Selventääkseni tapahtumien kulun ymmärtämistä, merkkasin kuvaan kyseessä olevan letkun (1.) ja kahvan (2.).
(En usko, että osaan ymmärrettävästi nimetä niitä tai kertoa niiden toiminnasta.)



Eli. 
Oli aika kierrättää ohennetta letkun (1.) kautta, mutta kahva (2.) oli jumissa. Ryhdyimme kaikin voimin painamaan kahvaa alas, eikä kumpikaan huomannut pitää kiinni letkusta. Yhtäkkiä kahva aukesi (aivan liian nopeasti) ja letkustä lävähti sinkkilitkua ympäriinsä.


Aluksi luultiin että säästyttiin suurimmilta sotkuilta, mutta vilkaisu ripustettuihin osiin...

Oikein juuri sille näkyvälle puolelle -.-
Toivuttuamme tragediasta oli...
...epoksipohjamaalin vuoro.

Maalia tehtiin 9 litraa.

Maalia vedettin 1-2 reissua ja tarkoitus oli saada 80 myytä.
(Tässä vaiheessa pintaan pitäisi siis saada kaikkiaan 120 myytä)


Kappaleiden(/kärryjen?) sähköistymisen vuoksi tuntui, että maalia pöllysi silmiin. Laitettiin lasit päähän, vaikka näkyvyys olikin niiden kanssa heikohko. Maalaustilan seinät on jo niin maalisumun peitossa, että välillä oli ilman lasejakin hankala kuikuilla maalattua pintaa.




8 )

MerimaisemienYstävät.ry

_______________________________________
 
Seuraavana päivänä hiottiin vahinkoroiskeet ja -valumat pois.



Kohtiin joista paljastui metallia, vedettiin vähän sinkki -sprayta.


Keltaisiksi tuleviin osiin laitettiin valkoista pohjamaali -sprayta kohtiin, jotka oli hiottu sinkille (keltainen maali ei ole oikein peittävä).


Taas mitattiin kastepiste.

Mitattiin myös kalvon paksuuksia. Kuvan osassa näkyy myös märkämittaus jäljet.
Tässä vaiheessa mitattujen kalvon paksuuksien keskiarvo oli vähän oli 120 myytä.


Next one: Pintäväri (Polyuretaani)

Pintaväriä olisi tarkoitus vetää noin 40 myytä, niin saadaan kaiken kaikkiaan tarvittavat 160 myytä.

Keltainen maali vedettiin hajotusilmaruiskulla ja 2 reissua.


Keltaista maalia tehtiin 0,8 litraa ja ohennetta laitettiin hieman ohjetta vähemmän (jottei maali valuisi kovin helposti).

Tumma pintaväri loppuihin osiin.


Maalia tehtiin 8 litraa ja reissuja tehtiin 1-2.




Kuvia valmiista osista:





8 )

Voee mulla ois vielä kaiken näköstä paatosta tänne kirjotettavana, mutta eei kyllä pysty enää kirjottaa. huhhu

tiistai 14. helmikuuta 2012

Kynäruiskulla, Yritykseksi jäi taas...

Pahasti keskeneräinen kynäruisku yritelmä...


Tein tämän joskus muutamia kuukausia sitten, mutta luovutin kun huomasin millaista on yrittää sekoitella sopivia värejä PPG:n maaleista. Ne kun näyttävät erilaiselta kuivuessaan.
Kyllä maalaus niillä muuten onnistuu.

Musta ja valkoinen on Spies Hecker:ltä ja muut värit on PPG:ltä.
Epätoivoissani sekottelin niitä keskenään, mutta kyllä ne sitten onneksi sekottuivatkin.
Vaikka aluksi se näytti epäilyttävältä.

Muutama päivä sitten uusi yritys, mutta vain mustaa ja valkoista käyttäen.


Meni hyvin kunnes se ruisku rupes räkimään ja meni vähän väliä tukkoon.
Pesin ruiskun ja hetken se toimi, kunnes taaaas meni tukkoon.

Vaikka yritin kyllä heittää kaikki maalit sihdin läpi, niin mahtaisiko olla että sielä oli jotain skökäreitä?
Maalipurkkien reunat on ainakin täynnä kuivuneita maalihippusia...

En tiiijä, mutta hermo menee kun en saa ruiskulia toimimaan ...